Käsinestandardi EN 388 – mekaanisen suojan merkinnät

Käsinestandardi EN 388 – mekaanisen suojan merkinnät

Viiltosuojakäsineen pakkauksessa oleva merkintä, esimerkiksi 4X43F, kertoo kokeneelle ostajalle käsineestä enemmän kuin mikään markkinointiteksti, kunhan merkinnän osaa lukea EN 388 -standardin mukaisesti. Tämä artikkeli on tarkoitettu työnjohtajille, hankinnoista vastaaville ja asentajille, jotka valitsevat työkäsineitä peltitöihin, lasinkäsittelyyn, rakennustyöhön tai varastoon. Kun numerot ja kirjaimet aukeavat, väärän käsineen ostaminen vähenee ja viiltohaavoja tulee vähemmän.

Mitä EN 388 -merkintä kertoo käsineestä

EN 388 on eurooppalainen standardi, jolla testataan käsineiden suoja mekaanisia vaaroja vastaan. Nykyinen versio on EN 388:2016+A1:2018, ja se korvasi vuoden 2003 version. Käsineessä merkintä näkyy kilven muotoisena kuvakkeena, jonka alla on numero- ja kirjainsarja.

Sarjan jokainen merkki tarkoittaa omaa testiään. Järjestys on aina sama:

1. Hankauskestävyys (0-4): montako hiomapaperin kierrosta materiaali kestää ennen kuin se kuluu puhki. Tasolla 1 kierroksia on vähintään 100, tasolla 4 vähintään 8000.
2. Viiltosuoja, Coup-testi (0-5 tai X): pyörivä terä liikkuu kankaalla edestakaisin. Tulos lasketaan indeksinä vertailumateriaaliin.
3. Repäisylujuus (0-4): tasolla 1 voima on vähintään 10 N ja tasolla 4 vähintään 75 N.
4. Puhkaisulujuus (0-4): voima, jolla piikki menee materiaalin läpi. Tasolla 1 voima on 20 N ja tasolla 4 vähintään 150 N.
5. Viiltosuoja, TDM-testi (A-F): ISO 13997 -testi, jossa suora terä vedetään kerran materiaalin yli kasvavalla voimalla. Taso A tarkoittaa vähintään 2 N:n ja taso F vähintään 30 N:n voimaa.

Tämän jälkeen voi olla vielä kuudes merkki, P. Se tarkoittaa, että käsineen iskusuoja on testattu EN 13594 -menetelmällä, yleensä rystysten kohdalta. Jos P-kirjainta ei ole, iskusuojaa ei ole testattu. Rystyssuojukset käsineen selässä eivät siis vielä kerro testatusta iskusuojasta.

Kirjain X tarkoittaa, että ominaisuutta ei ole testattu tai testi ei sovellu kyseiselle materiaalille. X ei tarkoita samaa kuin nolla. Se tarkoittaa, että tietoa ei ole.

Coup vai TDM – kumpaan viiltosuojaan luottaa

Vuoden 2016 uudistuksen tärkein muutos liittyy juuri tähän. Coup-testin pyörivä terä tylsyy nopeasti, kun se kohtaa lasikuitua, teräslankaa tai HPPE-kuitua. Tällöin tulos näyttää paremmalta kuin todellinen suoja on. Siksi standardi määrää, että jos terä tylsyy testin aikana, TDM-testi on pakollinen ja ratkaiseva. Coup-tulos merkitään silloin usein X:llä.

Ohutlevysepälle tai lasiasentajalle tärkein merkki on käytännössä viimeinen kirjain. Merkintä 4X42F tarkoittaa käsinettä, jonka viiltosuoja kestää vähintään 30 N:n voiman TDM-testissä. Kun käsineen merkintä on 2121, siitä ei saa lainkaan luotettavaa kuvaa nykyaikaisten kuitujen viiltosuojasta.

Karkea jako toimii hankinnoissa hyvin. Tasot A-B sopivat yleiseen kokoonpanoon ja varastotyöhön. Tasot C-D sopivat ohutlevyjen, eristevillan ja pakkausvanteiden käsittelyyn. Tasot E-F on tarkoitettu lasitukseen, terävien metallireunojen käsittelyyn ja kierrätyslaitosten lajittelulinjoille.

Hinnat ja tasot käytännössä

Perustason nitriilipinnoitettu neuloskäsine maksaa tyypillisesti 2-5 € parilta. Sen merkintä voi olla esimerkiksi 4121X tai 4131A. Ammattilaistason C-D-viiltosuojakäsine maksaa 8-15 €, ja premium-tason F-käsineet maksavat 15-30 € parilta. Suomessa käsineitä ovat valikoimissa pitäneet esimerkiksi Tegera, Ansell, Guide ja Worksafe. Saman valmistajan sisällä on mallisto jokaiselle viiltotasolle.

Pohjois-Suomen teollisuudessa ja ulkotöissä mukaan tulee vielä talvi. Vuorellinen viiltosuojakäsine on usein testattu eri tavalla kuin sama malli ilman vuoria. Ammattilainen tarkistaa siksi talvimallin merkinnän erikseen eikä oleta, että se on sama kuin kesämallissa. Laajempi katsaus materiaaleihin löytyy artikkelista käsineet työhön – nahka, neuloskäsineet ja erikoissuojat.

Myytti: viiltosuojakäsine suojaa myös pistoilta

Tämä väärinkäsitys aiheuttaa vakavia tapaturmia. Viiltosuojakäsine on neulottu tiheästä kuidusta, mutta neulos on silmukoita. Ohut ja terävä kärki, kuten neula, ruuvin kärki tai lasinsiru, menee silmukan läpi ilman että kuitu katkeaa.

EN 388:n puhkaisutesti tehdään tylpähköllä piikillä. Se ei siis kerro, kestääkö käsine injektioneulan tai ohuen naulan. Jäte- ja kierrätysalalla, jossa roskissa voi olla neuloja, tarvitaan erikseen neulanpistoille testattu käsine. Siihen sopii esimerkiksi ASTM F2878 -testattu malli.

Toinen yleinen myytti on, että F-tason käsine suojaa sahanterältä tai kulmahiomakoneelta. Ei suojaa. EN 388 testaa staattisia teriä, ei pyöriviä työkaluja. Pyörivien osien lähellä käsine voi lisäksi tarttua koneeseen ja vetää käden mukaan, ja siksi niiden läheisyydessä käsineitä ei aina saa käyttää lainkaan.

Yleisimmät virheet käsineiden valinnassa

Hankinta tehdään pelkän numeron perusteella. Varastossa valitaan ”neloskäsine”, koska ensimmäinen numero on 4. Hankauskestävyys kertoo kuitenkin vain sen, kuinka kauan käsine kestää kulutusta, ei sitä, suojaako se viilloilta. Tyypillinen seuraus on, että pakkausvanne leikkaa käsineen läpi ensimmäisellä viikolla.

Liian paksu käsine. Taso F ilman sorminäppäryyttä johtaa siihen, että asentaja riisuu käsineet tarkkaa työtä varten, ja vahinko sattuu juuri silloin. Kokenut työsuojelupäällikkö kokeilee käsinettä itse ennen sarjahankintaa: pystyykö sillä nostamaan ruuvin pöydältä?

Coup- ja TDM-tulosta ei erotella. Vanhoja varastoja on edelleen käytössä, ja vuoden 2003 merkinnällä varustettu käsine ”viiltosuoja 5” voi todellisuudessa vastata TDM-tasoa B. Kun merkinnässä ei ole kirjainta lainkaan, kyse on usein vanhasta testauksesta.

Merkinnät ja työnantajan vastuu

Mekaanisilta vaaroilta suojaavat käsineet kuuluvat EU:n henkilönsuojainasetuksen 2016/425 luokkaan II. Niissä on oltava CE-merkintä, ja niiden yleiset vaatimukset, kuten koko, pH-arvo ja merkinnät, määrittelee EN ISO 21420. Tarkemmin CE-merkinnän sisällöstä kerrotaan artikkelissa CE-merkintä henkilönsuojaimissa.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on arvioitava työn vaarat ja hankittava niihin sopivat suojaimet. Käytännössä riskinarvioinnissa kannattaa kirjata käsinetaso jokaiselle työvaiheelle erikseen, esimerkiksi ”levyleikkaus: TDM vähintään D”. Silloin hankinta ei muutu, vaikka toimittaja tai tuotemerkki vaihtuu. Kun etsitte käsineitä, työkäsineiden tuotealueelta näkee helposti eri tasojen vaihtoehdot rinnakkain.

UKK

Mitä X tarkoittaa EN 388 -merkinnässä?
X tarkoittaa, että ominaisuutta ei ole testattu tai testi ei sovellu materiaalille. Coup-viiltotestin kohdalla X on yleinen, jos terä tylsyi testissä. Silloin viiltosuojan kertoo TDM-tason kirjain.

Kumpi on parempi, viiltosuoja 5 vai F?
Niitä ei voi verrata suoraan, koska testit ovat erilaiset. TDM-tulos (A-F) on luotettavampi nykyaikaisissa kuitukäsineissä, ja standardi pitää sitä ratkaisevana, jos Coup-testin terä tylsyy.

Heikentääkö pesu käsineen suojatasoa?
Voi heikentää. EN 388 -tulokset koskevat uutta käsinettä. Jos valmistaja ilmoittaa käsineen kestävän pesua, tieto löytyy käyttöohjeesta. Muussa tapauksessa kulunut, ohentunut tai rikkinäinen käsine vaihdetaan uuteen.

Lue merkintä oikeasta päästä

EN 388 -merkintä kannattaa lukea oikeasta päästä vasemmalle. Ensin katsotaan TDM-kirjain ja mahdollinen P, sitten repäisy- ja puhkaisuluvut, ja vasta lopuksi hankauskestävyys. Kun riskinarviointiin on kirjattu, mikä taso kuhunkin työvaiheeseen tarvitaan, käsinehankinta perustuu työn vaaroihin eikä hintaan tai pakkauksen väriin.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista