Sähkötyön jalkineet valitaan sen mukaan, mitä sähköistä vaaraa työssä torjutaan, eikä siksi, että kengässä lukee ”sähkö” tai pohja on kumia. Sähköasentaja, kunnossapitäjä ja elektroniikkatehtaan kokoonpanija tarvitsevat kukin erilaiset sähkötyön jalkineet, ja väärä valinta voi olla vaarallisempi kuin pelkkä tavallinen turvakenkä. Tässä artikkelissa käydään läpi eristävien jalkineiden ja ESD-jalkineiden ero, niiden standardit sekä se, milloin kumpaakin tarvitaan.
Kaksi vastakkaista tehtävää: eristys ja hallittu purku
Eristävä jalkine estää sähkövirran kulun kehon läpi maahan. Kun asentaja koskettaa vahingossa jännitteistä osaa, eristävä pohja katkaisee virtapiirin jalkojen kautta.
ESD-jalkine toimii päinvastoin. Sen tehtävä on johtaa staattinen sähkö kehosta hallitusti lattiaan, jotta varaus ei purkaudu herkkään piirilevyyn tai syttyvään höyryyn. ESD-kengän pohjassa on siis tarkoituksella sähköä johtava reitti.
Ristiriita on selvä. Sama kenkä ei voi sekä eristää jännitteeltä että johtaa varausta pois. Ammattilainen aloittaa siksi kysymällä: suojaanko ihmistä sähköltä vai tuotetta ihmiseltä?
Eristävät jalkineet ja EN 50321-1
Sähköä eristävät jalkineet testataan standardin EN 50321-1 mukaan. Ne jaetaan luokkiin käyttöjännitteen mukaan: luokka 00 on tarkoitettu enintään 500 V:n ja luokka 0 enintään 1000 V:n vaihtojännitteelle. Luokat 1-4 kattavat keskijännitteet aina 36 kV:iin asti. Jalkineessa on kaksoiskolmiosymboli ja luokkamerkintä.
Käytännössä nämä ovat lähes aina kumisia tai polymeerisiä saappaita, joissa ei ole metallia. Henkilönsuojainasetuksessa 2016/425 ne kuuluvat kategoriaan III eli suojaavat hengenvaarallisilta riskeiltä. Valmistajan on käytettävä ilmoitettua laitosta, ja jokaisen parin mukana tulee käyttöohje, jossa kerrotaan säilytys, tarkastus ja käyttöikä.
Eristävät saappaat ovat yleensä vain osa kokonaisuutta. Jännitetyössä SFS 6002 -standardin mukaisesti ne täydentävät eristäviä käsineitä, työmenetelmiä ja kaarisuojausta. Jos valokaaren riski on mukana, kannattaa lukea myös kaarivalon suojauksesta. Saapas ei korvaa jännitteettömäksi tekemistä.
Hintaluokka vaihtelee paljon. Luokan 00 tai 0 eristävät turvasaappaat maksavat tyypillisesti 120-300 €, ja keskijännitteen luokkiin noustessa hinta kasvaa. Tavallisesta työkenkävalikoimasta näitä ei löydä, joten ne tilataan usein erikseen sähköalan tukusta tai henkilönsuojaimiin erikoistuneesta kaupasta.
ESD-jalkineet ja EN 61340
ESD-jalkineiden vaatimukset tulevat standardisarjasta EN 61340. Elektroniikkateollisuuden EPA-alueella eli ESD-suojatulla alueella jalkineen ja ihmisen yhteisresistanssin on oltava alle 35 MΩ. Turvallisuussyistä alaraja on käytännössä 100 kΩ, jottei kenkä ole liian johtava, jos käyttäjä joskus koskettaa verkkojännitettä.
Suomessa ESD-jalkineita käyttävät elektroniikan kokoonpano, piirilevyjen huolto, datakeskukset sekä osa lääke- ja kemianteollisuudesta. Kotimaisista valmistajista Sievillä ja Jalaksella on laajat ESD-mallistot. ESD-luokiteltu S3-turvakenkä maksaa tyypillisesti 90-180 €, ja kevyet ESD-työkengät ilman varvassuojaa saa halvemmalla.
ESD-kenkä toimii vain osana järjestelmää. Lattian on oltava johtava, ja jalkineen kunto tarkistetaan sisäänkäynnin kenkätesterillä joka kerta EPA-alueelle tultaessa. Hyvin hoidetussa tehtaassa testauksen tulos kirjataan.
Antistaattinen ei ole ESD eikä eristävä
Turvajalkinestandardin EN ISO 20345 merkintä A tarkoittaa antistaattista jalkinetta, jonka resistanssi on 100 kΩ-1000 MΩ. Se riittää estämään vaarallisen varauksen kertymisen esimerkiksi polttoaineiden käsittelyssä tai ATEX-tiloissa, joista lisää kerrotaan artikkelissa antistaattisista työvaatteista. Elektroniikkatuotannon 35 MΩ:n raja on kuitenkin paljon tiukempi, joten jokainen A-merkitty kenkä ei kelpaa EPA-alueelle.
S1-, S2- ja S3-luokissa A sisältyy perusvaatimuksiin, minkä vuoksi lähes kaikki turvakengät ovat antistaattisia. Näiden luokkien sisältö selviää tarkemmin artikkelista turvajalkineiden S-luokituksista. Merkintä C tarkoittaa johtavaa jalkinetta (alle 100 kΩ). Sitä käytetään erikoistapauksissa, kuten räjähdeteollisuudessa, ja jännitteiden lähellä se on vaarallinen.
Myytti: kumipohja suojaa sähköiskulta
Yleinen uskomus on, että paksu kumipohja tai antistaattinen turvakenkä suojaa sähköiskulta. Ei suojaa. Standardin mukaan antistaattinen jalkine antaa vain rajallisen suojan enintään noin 250 V:n jännitteeltä, eikä sitäkään voi pitää varmana.
Pohjan resistanssi muuttuu kulumisen, lian ja kosteuden myötä. Märkä kenkä märällä betonilattialla on aivan eri asia kuin laboratoriossa mitattu uusi kenkä. Pohjaan painunut naula tai metallilastu voi ohittaa eristyksen kokonaan, ja juuri siksi eristävissä saappaissa ei käytetä metallisia naulaanastumissuojia.
Yleisimmät virheet sähkötyön jalkineissa
Työpaikoilla toistuvat samat virheet:
Oma pohjallinen ESD-kenkään. Tavallinen tukipohjallinen katkaisee johtavan reitin, ja kenkä lakkaa toimimasta ESD-kenkänä. Ortopedisen tuen tarvitsijan pitää valita valmistajan sertifioima ESD-pohjallinen.
Paksut villasukat talvella. Suomalaisessa tehtaassa ilma on talvella hyvin kuivaa, jolloin staattista sähköä syntyy eniten. Samaan aikaan paksu kuiva sukka nostaa resistanssin yli rajan, ja kenkätesteri hälyttää. Ratkaisuna ovat ohuemmat tai johtavaa kuitua sisältävät sukat.
Eristävien saappaiden säilytys pakettiautossa. Auringonvalo, pakkanen, otsoni ja terävät työkalut haurastuttavat kumia. Saappaat säilytetään omassa pussissaan, ja ne tarkastetaan silmämääräisesti halkeamien ja viiltojen varalta ennen jokaista käyttökertaa.
ESD-kengillä sähkökeskukselle. Kunnossapitäjä kulkee usein tuotantotilan ja sähkötilan väliä. ESD-kenkä on suunniteltu johtamaan, joten jännitetyössä se on huonoin mahdollinen valinta.
Näin valitset sähkötyön jalkineet oikein
Kokenut työsuojelun ammattilainen aloittaa riskinarvioinnista eikä tuotekuvastosta. Ensin selvitetään, tehdäänkö työtä jännitteisten osien läheisyydessä vai käsitelläänkö herkkiä komponentteja. Sitten katsotaan jännitetaso, sillä se määrää eristävän jalkineen luokan. Seuraavaksi arvioidaan ympäristö: ulkotyö Pohjois-Suomen pakkasessa, märkä kaivanto tai lämmin puhdastila asettavat jalkineelle täysin eri vaatimukset.
Tyypillinen esimerkki on sähköurakoitsija, joka hoitaa sekä asennustöitä työmailla että huoltoa elektroniikkatehtaan EPA-alueella. Sama asentaja tarvitsee kahdet jalkineet. Työmaalle tarvitaan S3-turvakengät, ja jos tehdään jännitetyötä tai mittauksia lähellä jännitteisiä osia, mukaan otetaan eristävät saappaat. Tehtaalle tarvitaan ESD-kengät, jotka jätetään tehtaan pukuhuoneeseen. Työnantaja hankkii molemmat, koska kumpikin on riskinarvioinnin perusteella välttämätön henkilönsuojain.
Poikkeuksiakin on. Pienjännitteisessä asennustyössä jännitteettömäksi tehdyssä kohteessa erillisiä eristäviä saappaita ei yleensä tarvita, vaan hyvä S3-turvakenkä riittää. Jos sen sijaan tehdään jännitetyötä keskijännitteellä, valinta perustuu työmenetelmäohjeeseen, eikä sitä tehdä kaupan hyllyltä.
UKK
Voiko turvakenkä olla sekä ESD- että eristävä?
Ei voi. Eristävä jalkine estää virran kulun, ja ESD-jalkine johtaa varauksen hallitusti pois. Ominaisuudet sulkevat toisensa pois, joten työtehtävän mukaan valitaan jompikumpi.
Kuinka usein ESD-kenkien toimivuus pitää tarkistaa?
EPA-alueella jalkine ja käyttäjä testataan yleensä kenkätesterillä joka kerta alueelle tultaessa. Lisäksi kengät vaihdetaan, jos pohja on kulunut tai testi ei mene läpi edes puhdistuksen jälkeen.
Riittääkö kumisaapas eristäväksi jalkineeksi sähkötyössä?
Ei riitä. Tavallista kumisaapasta ei ole testattu eristävyyden osalta, eikä sen eristyskyvystä ole takeita. Sähkötyöhön kelpaa vain EN 50321-1:n mukaan sertifioitu jalkine, jossa on luokkamerkintä ja kaksoiskolmiosymboli.
Yhteenveto: tarkista merkinnät ennen ostoa
Sähkötyön jalkineissa kaikki ratkeaa merkinnöistä. Kaksoiskolmio ja luokka tarkoittavat eristävää jalkinetta, ESD-merkintä ja EN 61340 tarkoittavat hallittua purkua, ja A tarkoittaa vain perustason antistaattisuutta. Kun ostat jalkineita, ota mukaan riskinarviointi ja tieto työn jännitetasosta. Myyjän on silloin helppo ohjata oikeaan malliin, ja jos hän ei osaa selittää näiden merkintöjen eroa, kannattaa asioida muualla.