Työvaatekaupan sovituspalvelu ja kokoneuvonta säästävät aikaa, rahaa ja palautusrumbaa, kun hankit työvaatteita itsellesi tai koko henkilöstölle. Väärän kokoinen työhousu tai turvakenkä ei ole pelkkä mukavuusongelma. Se kuluttaa vaatetta nopeammin, heikentää suojausta ja saa työntekijän jättämään varusteen kaappiin. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä hyvä sovituspalvelu sisältää, miten kokoneuvontaa kannattaa käyttää ja milloin pelkkä mittataulukko riittää.
Mitä työvaatekaupan sovituspalvelu käytännössä sisältää
Myymälässä sovituspalvelu tarkoittaa yleensä sitä, että myyjä mittaa vyötärön, lantion, sisäsauman ja rinnanympäryksen ja ehdottaa kokoa näiden mittojen perusteella. Hyvä myyjä ei pysähdy siihen. Hän pyytää kyykistymään, nostamaan kädet pään yli ja polvistumaan, koska työvaatteen istuvuus ratkeaa liikkeessä, ei peilin edessä seisten.
Yritysasiakkaille monet liikkeet tarjoavat sovituskokoelmia. Ne ovat eri kokoisista malleista koottuja sarjoja, jotka lainataan työpaikalle 1-2 viikoksi. Työntekijät sovittavat vaatteet omalla ajallaan, ja tilaus tehdään kerralla oikeilla koilla. Rakennusliikkeelle, jolla on 30 asentajaa kolmella työmaalla Tampereella ja Pirkkalassa, tämä on käytännössä ainoa järkevä tapa. Ketään ei kannata kuljettaa myymälään kesken työpäivän.
Työvaatteiden vuokrauspalveluissa, kuten Lindströmillä, koot otetaan tyypillisesti talteen palvelun alussa ja vaatteet merkitään käyttäjäkohtaisesti. Jos käyttäjän koko muuttuu, vaihto hoidetaan palvelun kautta.
Kokoneuvonta ennen tilausta – miksi sovitus ennen brodeerausta on tärkeintä
Kokoneuvonnan suurin hyöty näkyy silloin, kun vaatteisiin tulee yrityksen logo. Brodeerattua tai painettua vaatetta ei yleensä voi palauttaa. Jos 20 työtakkia tilataan arvioiduilla koilla ja viisi menee pieleen, logotettujen takkien hinnalla 80-150 € kappaleelta hukkaan menee helposti 400-750 €.
Ammattilainen aloittaa siksi aina samasta järjestyksestä: ensin sovitus, sitten kokolista, vasta sen jälkeen merkintätyö. Sovituksessa kannattaa käyttää samaa välikerrosta, jota työssä oikeasti pidetään. Suomen talvessa ulkona työskentelevä asentaja pitää kuoritakin alla fleecetakkia tai toppaliiviä, ja takki, joka istuu T-paidan päällä täydellisesti, kiristää olkapäistä tammikuussa.
Verkossa ostettaessa kokoneuvonta tarkoittaa yleensä mittataulukkoa ja asiakaspalvelua. Mittojen ottamisesta on kerrottu tarkemmin artikkelissa työvaatteiden mitoitustaulukoista.
Myytti: koko on koko merkistä riippumatta
Yleisin väärinkäsitys on, että koko 52 tai L tarkoittaa samaa kaikissa merkeissä. Ei tarkoita. Pohjoismaiset merkit, kuten Snickers, Blåkläder ja Image, käyttävät C-kokoja (esim. C50, C52) ja niiden lisäksi pituusvaihtoehtoja, kuten lyhyitä D-kokoja ja pitkiä C146–C156-tyyppisiä kokoja. Leikkaukset eroavat silti merkkien välillä selvästi. Toisen merkin ”regular fit” voi istua kuin toisen väljä malli.
Standardi EN ISO 13688, joka määrittää suojavaatteiden yleiset vaatimukset, edellyttää kokomerkintää kehon mittojen perusteella. Vaatteen etiketistä pitäisi siis löytyä se vartalon mitta, jolle vaate on tarkoitettu. Kokenut myyjä katsoo ensin tätä merkintää eikä pelkkää kokonumeroa.
Sama pätee jalkineisiin. Turvakenkien lesti vaihtelee valmistajittain, ja leveämpijalkaiselle sama kokonumero voi olla yhdessä mallissa sopiva ja toisessa kipeyttävä jo tunnin jälkeen. Varvassuoja ei jousta yhtään, joten liian kapea turvakenkä ei ”asetu” käytössä kuten tavallinen nahkakenkä. Naisille suunnitelluista lesteistä löytyy lisää tietoa artikkelista naisten työjalkineet ja lestit.
Milloin sovitus vaikuttaa suojaukseen
Osassa suojavaatteita väärä koko ei ole vain epämukava vaan vaarallinen. Muutama esimerkki:
Liekinkestävät ja hitsaussuojavaatteet (EN ISO 11612, EN ISO 11611): liian lyhyet hihat tai lahkeet jättävät ranteet ja nilkat paljaaksi kipinöille. Hihansuun pitää peittää käsineen varsi myös kädet ojennettuina.
Näkyvyysvaatteet (EN ISO 20471): luokitus perustuu heijastavan ja fluoresoivan materiaalin pinta-alaan. Liian suuri heijastinliivi rypistyy ja kääntyy, ja liian pieni jää auki edestä, jolloin todellinen näkyvä ala pienenee.
Turvakengät (EN ISO 20345): liian suuressa kengässä jalka liukuu eteenpäin ja varpaat osuvat varvassuojan reunaan. Tämä aiheuttaa hiertymiä ja kynsivaurioita etenkin rappusissa ja telineillä.
Polvisuojataskulliset työhousut: jos sisäsauma on väärä, polvisuoja ei osu polven kohdalle. Tällöin suojaus jää teoriaksi, vaikka housut olisivat standardin mukaiset.
Työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus hankkia tarvittavat henkilönsuojaimet ja varmistaa, että ne sopivat käyttäjälleen. Sopivuus kuuluu siis velvollisuuteen, eikä sitä ratkaista pelkästään kokonumeron valinnalla.
Yleisimmät virheet koon valinnassa
Ensimmäinen virhe on tilata koko henkilöstölle ”M, L ja XL” kysymällä koot sähköpostilla. Ihmiset ilmoittavat sen koon, jota he käyttävät vapaa-ajan vaatteissa, eikä se vastaa työvaatemerkkien C-kokoja.
Toinen virhe on sovittaa housut seisten. Työhousu, joka tuntuu sopivalta seistessä, voi paljastaa selän kyykyssä tai kiristää reisistä tikkailla. Sovituksessa kannattaa aina kyykistyä, polvistua ja nostaa jalka korkealle askelmalle.
Kolmas virhe koskee jalkineita: turvakengät sovitetaan aamulla ja ohuilla sukilla. Jalka turpoaa päivän aikana, ja talvella käytetään paksumpia villasukkia. Turvakengät kannattaa sovittaa iltapäivällä ja niillä sukilla, joita työssä oikeasti käytetään.
Verkkokauppa vai myymälä sovituksen kannalta
Verkkokauppa toimii hyvin, kun käyttäjä tuntee jo merkin ja mallin. Jos Blåkläderin työhousu kokoa C52 on todettu sopivaksi, saman mallin uusinta onnistuu verkosta riskittä. Uuden merkin, turvajalkineiden tai erikoissuojavaatteiden kohdalla myymäläsovitus kannattaa lähes aina.
Poikkeus on pienten paikkakuntien yrittäjä esimerkiksi Pohjois-Suomessa, jossa lähin erikoistunut työvaatekauppa voi olla sadan kilometrin päässä. Silloin järkevin tapa on tilata kahta kokoa ja palauttaa toinen. Ennen tilausta kannattaa varmistaa palautusehdot ja se, ettei tuotetta ole jo personoitu. Eroja on käsitelty tarkemmin artikkelissa työvaatekaupat verkossa vai myymälässä.
UKK
Maksaako sovituspalvelu työvaatekaupassa?
Myymälässä sovitus ja kokoneuvonta ovat yleensä maksuttomia. Yrityksille lainattavat sovituskokoelmat ovat usein myös maksuttomia sopimusasiakkaille, mutta osa liikkeistä veloittaa toimituskulut tai pantin. Ehdot kannattaa tarkistaa etukäteen.
Voiko brodeeratun työvaatteen vaihtaa toiseen kokoon?
Yleensä ei, koska logotettua vaatetta ei voi myydä eteenpäin. Siksi koot kannattaa varmistaa sovittamalla ennen kuin merkintätyö tilataan.
Kuinka usein työntekijän koko pitäisi tarkistaa?
Koko kannattaa tarkistaa aina, kun vaihdetaan merkkiä tai mallia, ja muuten noin 2-3 vuoden välein tai kun työntekijä itse ilmoittaa istuvuuden muuttuneen. Vuokrapalveluissa kokomuutokset hoidetaan palvelun kautta.
Oikea koko syntyy sovittamalla, ei arvaamalla
Kokoneuvonnasta saa eniten irti, kun sovitus tehdään työasennoissa, oikeiden välikerrosten ja sukkien kanssa ja aina ennen logotusta. Mittataulukko on hyvä lähtökohta, mutta merkkien väliset erot ovat niin suuria, että ensimmäinen hankinta kannattaa tehdä sovittamalla. Kun toimiva koko ja malli on kerran löydetty, kirjaa ne ylös henkilökohtaisesti, jolloin seuraava tilaus onnistuu vaikka puhelimella.