Naisten työjalkineiden hankinta tökkii usein samaan ongelmaan: kaupasta löytyy kyllä turvakenkiä, mutta ne on suunniteltu miehen jalkaterän mittasuhteisiin ja pienennetty numerosarjaa alaspäin. Tulos on kenkä, joka istuu väärin, hankaa kantapäätä ja aiheuttaa väsymystä pitkän työpäivän aikana – vaikka koko olisikin ”oikea”.
Miksi naisten työjalkineet eroavat miesten malleista
Naisen jalkaterä ei ole vain pienempi versio miehen jalasta. Kantapää on tyypillisesti kapeampi suhteessa jalkapöydän leveyteen, jalan korkeusprofiili on matalampi ja painopiste jakautuu hieman eri tavalla kävellessä ja seistessä. Kun turvakenkä on rakennettu miesten lestille ja vain skaalattu pienemmäksi, kantaosa jää usein liian väljäksi ja jalkapöytä puolestaan liian ahtaaksi.
Tämä ei ole pelkkä mukavuuskysymys. Väärin istuva turvajalkine lisää kompastumisriskiä, hankaumia ja pitkällä aikavälillä myös tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Moni nainen on tottunut kompensoimaan istuvuutta paksummilla sukilla tai liian pienellä koolla, mikä puolestaan puristaa varpaita ja heikentää verenkiertoa – juuri päinvastainen tilanne kuin turvajalkineelta halutaan.
Naisten lesti käytännössä
Naisten lestillä valmistetussa työjalkineessa kantakuppi on muotoiltu tiukemmaksi, jolloin kenkä pysyy paikallaan ilman että jalkapöytää joudutaan kiristämään nauhoilla liikaa. Varpaan tila on usein hieman matalampi mutta leveys on mitoitettu naisen keskimääräistä jalkapöydän leveyttä vastaavaksi, ei vain miesten mallia kavennettuna.
Käytännön esimerkki havainnollistaa asiaa hyvin: siivous- tai hoiva-alan työntekijä, joka kävelee vuoron aikana useita kilometrejä sisätiloissa, huomaa väärän lestin nopeasti – kantapää alkaa hangata ensimmäisten tuntien aikana, ja iltapäivällä jalka on turvoksissa. Oikealla naisten lestillä valmistettu kenkä pysyy paikallaan koko vuoron, koska tukipisteet osuvat oikeisiin kohtiin jalasta.
Turvallisuusluokitukset eivät katso sukupuolta
Standardi EN ISO 20345 ja siitä johdetut luokitukset S1, S2 ja S3 koskevat kenkää riippumatta siitä, kenelle se on suunniteltu. Naisten turvajalkineessa pitää siis olla sama varvassuojaus, sama pohjan iskunkestävyys ja tarvittaessa sama läpäisynkestävä välipohja kuin miesten mallissa – lestimuutos ei tarkoita, että turvaominaisuuksista tingitään. Jos työympäristö vaatii S3-luokan kengän, tuo vaatimus on sama sukupuoleen katsomatta. Tarkempi läpikäynti eri luokitusten eroista löytyy artikkelista turvajalkineet S1, S2 ja S3 – mitä luokitukset tarkoittavat.
Työnantajan velvollisuus tarjota tarkoitukseen sopivat henkilönsuojaimet ei myöskään katso sukupuolta. EU:n PPE-asetuksen (2016/425) mukaan suojaimen pitää olla käyttäjälleen sopiva – huonosti istuva turvakenkä ei täytä tätä vaatimusta, vaikka CE-merkintä ja oikea suojausluokka löytyisivät.
Missä naisten työjalkineiden istuvuus korostuu erityisesti
Ongelma näkyy voimakkaimmin toimialoilla, joilla naiset ovat perinteisesti enemmistönä ja työpäivä on pitkälti seisomista tai kävelyä:
Hoiva- ja terveydenhuoltoala – pitkät vuorot, kova alusta ja usein myös liukkaudenesto- ja pesuvaatimukset jalkineelle. Tarkempi katsaus alan vaatteisiin ja jalkineisiin löytyy artikkelista hoiva-alan työvaatteet – hygienia ja toimivuus.
Ravintola- ja keittiöala – liukas alusta ja kuuma ympäristö edellyttävät pitävää pohjaa ja hyvää tuuletusta, mutta myös istuvuus korostuu, kun seisotaan koko vuoro paikallaan.
Rakennus- ja teollisuusala – naisia on alalla yhä enemmän, ja moni joutuu edelleen tyytymään mieskokoihin pienennettynä, koska naisten lestillä valmistettuja S3-luokan turvakenkiä on tarjolla vähemmän.
Logistiikka ja varastotyö – pitkät kävelymatkat sisätiloissa ja ulkona vaativat sekä tukevuutta että kevyttä rakennetta, jotta jalka ei väsy vuoron loppuun mennessä.
Yleinen myytti: naisten koko on vain miesten koko miinus kaksi
Monessa työvaatekaupassa elää yhä ajatus, että naisten turvakenkä saadaan aikaan yksinkertaisesti pienentämällä miesten mallia. Tämä on virheellinen käsitys. Numerointi voi olla sama, mutta jos lesti ei ole muotoiltu naisen jalan mittasuhteisiin, koon pienentäminen ei korjaa kantapään väljyyttä eikä jalkapöydän ahtautta. Todellinen naisten malli on suunniteltu lestistä lähtien uudelleen, ei vain skaalattu.
Toinen yleinen väärinkäsitys on, että kapeampi lesti tarkoittaisi automaattisesti kevyempää suojausta. Näin ei ole – suojausluokka ja lesti ovat kaksi eri asiaa, ja hyvä valmistaja pystyy yhdistämään molemmat samaan kenkään.
Käytännön vinkit oikean koon löytämiseen
Sovita työjalkineet aina päivän loppupuolella, jolloin jalka on hieman turvoksissa – näin vältät liian pienen koon valinnan. Kokeile kenkiä samoilla sukilla, joita käytät oikeasti työssä, sillä paksut talvisukat tai kompressiosukat vaikuttavat istuvuuteen huomattavasti.
Kiinnitä huomiota erikseen kantapään istuvuuteen ja jalkapöydän tilaan – hyvä kenkä ei liiku kantapäästä mutta jättää varpaille liikkumatilaa. Jos yrityksessä hankitaan turvajalkineita useammalle työntekijälle kerralla, kannattaa varata sovitukseen aikaa ja tarvittaessa tilata useampi lesti tai malli kokeiltavaksi ennen isompaa tilausta. Hankintaprosessin järjestämisestä yrityksessä kerrotaan lisää artikkelissa työvaatteiden valinta toimialan mukaan – pääperiaatteet.
Usein kysyttyä naisten työjalkineista
Onko naisten turvakenkien suojausluokka heikompi kuin miesten?
Ei ole. S1-, S2- ja S3-luokitukset perustuvat EN ISO 20345 -standardiin, ja naisten malleissa käytetään samoja suojausvaatimuksia kuin miesten malleissa – erona on ainoastaan lestin muotoilu ja mittasuhteet.
Miksi naisten turvakenkiä on vaikeampi löytää pienissä kokovaihtoehdoissa?
Kysyntä on ollut pienempää kuin miesten mallien, joten valikoima on ollut suppeampi erityisesti raskaan teollisuuden ja rakennusalan luokissa. Tilanne on kuitenkin parantunut viime vuosina, kun useampi valmistaja on tuonut markkinoille naisten lestillä valmistettuja S3-luokan kenkiä.
Kannattaako valita puoli numeroa isompi kenkä, jos naisten mallia ei löydy sopivassa koossa?
Ei suositella ensisijaisena ratkaisuna. Liian iso kenkä lisää hankaumariskiä ja heikentää turvallisuutta esimerkiksi liukkaalla alustalla. Parempi vaihtoehto on etsiä toinen malli tai valmistaja, jonka lesti sopii paremmin, tai kysyä työvaatekaupasta mahdollisuutta sovittaa useampaa mallia ennen ostopäätöstä.
Yhteenveto
Naisten työjalkineiden istuvuus ei ole pikkuseikka, vaan se vaikuttaa suoraan sekä työturvallisuuteen että jaksamiseen pitkissä vuoroissa. Oikealla lestillä valmistettu turvakenkä pysyy paikallaan, tukee jalkaa oikeista kohdista eikä vaadi tinkimään suojausluokasta. Kun jalkineita hankitaan, kannattaa vaatia aidosti naisten lestille suunniteltua mallia – ei miesten kengän pienennettyä versiota – ja varata sovitukseen riittävästi aikaa ennen lopullista valintaa.
