Kesätyöntekijän ensimmäinen työpäivä kertoo nopeasti, onko hankinnat hoidettu ajoissa. Tämä artikkeli on työnantajalle, esimiehelle ja yrittäjälle, joka miettii työvaatteet kesätyöntekijälle: mitä laki vaatii hankkimaan, mitä voi jättää työntekijän omaksi asiaksi ja miten kahden kuukauden työsuhteen varustus hoidetaan ilman ylimääräisiä kuluja. Lopussa on vastaukset tavallisimpiin kysymyksiin.
Työnantajan velvollisuus kesätyöntekijän kohdalla
Työturvallisuuslain (738/2002) 15 § ei tee eroa vakituisen ja määräaikaisen työntekijän välillä. Jos työn vaarat edellyttävät henkilönsuojaimia, työnantaja hankkii ne ja antaa ne käyttöön maksutta. Tämä koskee myös kolmen viikon kesätyöntekijää.
Henkilönsuojaimen ja tavallisen työvaatteen raja on tärkeä. Henkilönsuojain on CE-merkitty tuote, joka suojaa tietyltä vaaralta: turvakengät, suojakypärä, näkyvyysvaate, kuulosuojaimet, suojalasit, viiltosuojakäsineet. Tavallinen työvaate, kuten logolla varustettu T-paita tai työhousut ilman suojaavaa ominaisuutta, ei kuulu lakisääteisen velvoitteen piiriin. Velvollisuus voi kuitenkin tulla työehtosopimuksesta tai työpaikan omista käytännöistä. Lain sisällöstä kerrotaan tarkemmin artikkelissa työnantajan velvollisuudesta hankkia henkilönsuojaimet.
Alaikäisistä kesätyöntekijöistä on vielä erillinen sääntely, laki nuorista työntekijöistä (998/1993). Se ei suoraan lisää vaatehankintoja, mutta se korostaa perehdytystä. Alle 18-vuotiaalle pitää näyttää, miten suojaimia käytetään, eikä pelkkä paketin ojentaminen riitä.
Yleinen myytti: ”Lyhyeen työsuhteeseen riittävät omat kengät”
Moni pienyrittäjä ajattelee, että kesätyöntekijä voi tulla töihin omissa lenkkareissaan tai lainata vanhemman maihinnousukenkiä. Rakennustyömaalla, varastossa tai konepajassa tämä ei käy. Jos riskinarvio edellyttää turvajalkineita, työnantaja vastaa niistä työsuhteen pituudesta riippumatta.
Jos kesätyöntekijä loukkaantuu ja käy ilmi, ettei hänellä ollut vaadittuja suojaimia, vastuu on työnantajalla. Aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja ei hyväksy selitystä, että työsuhde kesti vain heinäkuun.
Joustoa on siinä, miten velvoite täytetään. Työntekijä voi ostaa itse sopivat EN ISO 20345 -sertifioidut turvakengät, ja työnantaja korvaa ne kuittia vastaan. Tämän pitää kuitenkin olla sovittu, eikä se saa olla työntekijän ainoa vaihtoehto.
Mitä kesätyöntekijälle hankitaan toimialoittain
Tarve vaihtelee paljon. Toimistossa tai kahvilan tiskin takana riittää usein esiliina ja nimikyltti. Kokenut työsuojelupäällikkö aloittaa aina riskinarviosta eikä tuoteluettelosta.
Rakennus ja remontointi. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) edellyttää työmaalla suojakypärää ja näkyvyysvaatetta. Lisäksi tarvitaan S3-luokan turvakengät naulaanastumissuojalla, työkäsineet ja tarvittaessa suojalasit ja kuulosuojaimet. Kesähelteellä luokan 2 hi-vis-T-paita on liiviä mukavampi ja hengittää paremmin.
Kunnossapito ja viheralueet. Siimaleikkurin ja ruohonleikkurin käyttäjälle tarvitaan kuulosuojaimet, visiiri tai suojalasit, turvakengät ja näkyvyysvaate, jos työtä tehdään tien varressa. Kuntien kesätyöntekijät Tampereella, Oulussa ja Espoossa tekevät juuri tällaista työtä.
Varasto ja logistiikka. Turvakengät (S1P tai S3), käsineet ja huomioliivi trukkiliikenteen alueella. Pakkasvarastoon tarvitaan kesälläkin kylmäsuojahaalari, mikä yllättää usein uuden esimiehen.
Ravintola ja keittiö. Liukastumista estävät työkengät, kokin takit tai työpaidat ja esiliinat. Kokki- ja tarjoiluvaatteet tulevat ravintoloissa usein vuokrapalvelun kautta.
Hoiva-ala. Työasut annetaan yleensä työnantajan pesupalvelun kautta hygieniasyistä. Kesätyöntekijä hankkii itse korkeintaan omat työjalkineet, jos työpaikan käytäntö sen sallii.
Hinnat ja realistinen budjetti
Rakennusalan kesätyöntekijän peruspaketti maksaa tyypillisesti seuraavasti:
– Turvakengät S3, perustaso 60-90 €, ammattilaistaso 110-170 €
– Suojakypärä 15-35 €
– Hi-vis-T-paita tai -liivi 8-30 €
– Työhousut riipputaskuilla 40-110 €
– Työkäsineet 3-8 € pari, kesän aikana kuluu 5-10 paria
Kokonaissumma on noin 180-400 € henkilöä kohden. Kypärä, liivit ja housut voi käyttää uudelleen seuraavana kesänä, kun koot vaihtelevat. Kengät jäävät yleensä työntekijälle, koska käytettyjä jalkineita ei hygieniasyistä jaeta eteenpäin.
Tyypillinen tilanne: pääkaupunkiseudulla toimiva maalausliike palkkaa kesäkuun alussa kolme opiskelijaa. Hankinnat jätetään toukokuun viimeiselle viikolle, ja silloin suosituimmat koot ovat loppuneet sekä työvaatekaupoista että verkkokaupoista. Ensimmäinen viikko menee lainavarusteilla. Jos koot kerätään huhtikuussa ja tilaus tehdään toukokuun alussa, tältä vältytään.
Yleisimmät virheet kesätyöntekijän varustamisessa
Koot arvataan. 17-vuotiaan kengänkoko tai housujen vyötärö ei välttämättä vastaa aikuisen miehen mitoitusta. Varsinkin naisten turvakenkien lestit ovat eri kuin miesten. Väärän kokoinen turvakenkä aiheuttaa rakkoja jo toisena päivänä, ja liian suuri kypärä heiluu päässä.
Ostetaan premium-tasoa kaikille. Snickersin tai Blåkläderin ammattilaislinjan housut ovat erinomaiset vakituiselle kirvesmiehelle, mutta kahdeksan viikon siivous- ja purkutyöhön riittää perustason työhousu. Säästön voi käyttää paremmin vaikka turvakenkiin, koska niissä mukavuus ratkaisee.
Perehdytys unohtuu. Kuulosuojainten oikea asento, kypärän säätö ja viiltosuojakäsineiden käyttökohteet pitää näyttää. Nuori työntekijä ei kysy, jos hän ei tiedä mitä kysyä.
Vuokraus vai oma hankinta
Lindströmin kaltaiset vuokrapalvelut sopivat, kun työvaatteet pestään joka tapauksessa keskitetysti, esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, ravintoloissa ja hoiva-alalla. Kesätyöntekijä liitetään olemassa olevaan sopimukseen, ja vaatteet palautetaan elokuussa. Lyhyen työsuhteen aloitus- ja lopetusmaksut kannattaa tarkistaa sopimuksesta etukäteen. Työvaatteiden vuokrauspalvelu ei useinkaan kannata kymmenen hengen rakennusyritykselle, joka varustaa kaksi kesätyöntekijää.
Henkilökohtaisiin suojaimiin, kuten turvakenkiin, korvatulppiin ja hengityssuojaimiin, vuokraus ei sovellu. Ne ostetaan aina.
UKK
Pitääkö kesätyöntekijän palauttaa työvaatteet työsuhteen päättyessä?
Työnantajan hankkimat vaatteet ja suojaimet ovat työnantajan omaisuutta, ja palautuksesta voi sopia. Kypärät, näkyvyysvaatteet ja työhousut palautetaan yleensä, turvakengät ja käsineet jäävät usein työntekijälle. Palautuskäytäntö kannattaa kirjata perehdytyslomakkeeseen.
Voiko työnantaja periä suojaimista maksua palkasta?
Ei. Työturvallisuuslain mukaan työn vaatimat henkilönsuojaimet annetaan maksutta. Palkasta ei saa vähentää turvakenkien tai kypärän hintaa, vaikka työsuhde olisi lyhyt.
Mitä kesätyöntekijän pitää tuoda itse ensimmäisenä päivänä?
Yleensä vain säänmukaiset omat alusvaatteet, sukat ja mahdollisesti sadevaatteet, jos niistä on sovittu. Kaikki riskinarvion edellyttämät suojaimet tulevat työnantajalta. Lisää perusvarustuksesta löytyy artikkelista ensimmäiset työvaatteet uudessa työpaikassa.
Kesän hankintalista alkaa huhtikuussa
Työnantaja hankkii kesätyöntekijälle kaikki työn vaatimat henkilönsuojaimet maksutta, eikä työsuhteen pituus muuta asiaa. Tavallisista työvaatteista päättävät työehtosopimus ja yrityksen omat käytännöt. Perustason tuotteet riittävät lyhyeen työsuhteeseen, mutta turvakenkiin kannattaa panostaa.
Käytännössä paras ajoitus on tämä: koot kerätään huhtikuussa, tilaus tehdään toukokuun alussa ja varusteet annetaan perehdytyksen yhteydessä ensimmäisenä aamuna. Silloin kesätyöntekijä on töissä oikeasti suojattuna ensimmäisestä tunnista lähtien.