Pakkasvarastossa –25 asteessa työskentelevä keräilijä tai trukinkuljettaja huomaa nopeasti, ettei tavallinen talvitakki riitä koko vuoroon. Kylmävarastotyön vaatetus poikkeaa ulkotyön talvivaatetuksesta, koska kylmä on tasaista, tuulta ei ole ja työntekijä kulkee usein lämpimän lastauslaiturin ja pakkashallin välillä monta kertaa tunnissa. Tämä artikkeli käy läpi, miten vaatetus kootaan pakkasvarastoon, mitä standardeja kannattaa vaatia ja mihin hankinnoissa yleensä kompastutaan.
Mitä pakkasvarasto vaatii vaatteilta
Elintarvikelogistiikan pakkasvarastoissa lämpötila on tavallisesti –18 ja –25 asteen välillä, ja syväpakkasissa se voi olla –30 astetta tai kylmempää. Kylmiöt ovat yleensä +2 ja +8 asteen välillä. Vaatetuksen täytyy toimia molemmissa, koska sama työntekijä voi käydä vuoron aikana kummassakin.
Ulkona kylmä tuntuu eniten tuulessa ja märkänä. Varastossa ongelmia tuottavat ennen kaikkea paikallaan olo, kosketuskylmä ja hiki. Trukinkuljettaja istuu hyttinsä ilman kehon omaa lämmöntuotantoa. Keräilijä taas nostelee laatikoita, hikoilee ja jäähtyy, kun liike pysähtyy.
Työnantajalla on työturvallisuuslain mukainen velvollisuus arvioida kylmätyön riskit ja hankkia tarvittavat henkilönsuojaimet. Kylmältä suojaavat vaatteet ovat EU:n PPE-asetuksen 2016/425 tarkoittamia henkilönsuojaimia, eli niissä pitää olla CE-merkintä ja niiden pitää täyttää jonkin standardin vaatimukset.
Standardit: EN 342, EN 14058 ja EN 511
Pakkasvaraston päävaatteelta vaaditaan EN 342. Standardi koskee vaatteita ja asukokonaisuuksia, jotka on tarkoitettu alle –5 asteen ympäristöön. Merkinnästä löytyy lämmöneristysarvo (Icler, yksikkönä m²K/W) ja ilmanläpäisyluokka. Valmistajan ohjeessa kerrotaan, missä lämpötilassa ja millä aktiivisuustasolla asu riittää 8 tunnin työhön ja missä vain tunnin ajan.
EN 14058 koskee viileää ympäristöä, eli –5 astetta ja sitä lämpimämpää. Se sopii kylmiöön ja välikerrokseksi, mutta pakkasvaraston ainoaksi suojaksi se ei riitä. Sekaannus on yleinen, koska molemmissa standardeissa on lumihiutaleen kuva.
Käsineiden standardi on EN 511, jonka kolme numeroa kertovat suojauksen konvektiokylmältä, kosketuskylmältä ja veden läpäisyltä. Varastossa kosketuskylmä on usein se tärkein numero, sillä jäiset kuormalavat ja metallihyllyt vievät lämpöä käsistä nopeasti. Turvajalkineissa kannattaa etsiä EN ISO 20345 -merkinnän yhteydestä lisämerkintää CI, joka tarkoittaa pohjan eristystä kylmältä. Testi tehdään –17 asteessa, joten syväpakkasessa sekään ei vielä takaa lämpimiä varpaita. Perusluokkien eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa turvajalkineiden S1-, S2- ja S3-luokat.
Kerrokset rakennetaan työtehtävän mukaan
Kokenut työsuojeluammattilainen kysyy ensin, mitä henkilö tekee pakkasessa ja kuinka kauan kerrallaan. Kerrospukeutumisen periaate on sama kuin ulkotyössä, ja sitä on käsitelty laajemmin artikkelissa kerrospukeutuminen kylmässä. Varastossa painotukset kuitenkin muuttuvat.
Keräilijä liikkuu paljon. Hänelle sopii villasekoitteinen tai synteettinen aluskerros, ohut fleece ja EN 342 -takki sekä -housut erillisinä. Erillisistä osista takin voi avata tai riisua lastauslaiturilla. Kokohaalari on lämmin, mutta sitä ei saa nopeasti tuuletettua.
Trukinkuljettaja istuu paikallaan ja tarvitsee selvästi enemmän eristystä. Pakkashaalari, jonka Icler-arvo on korkea, toimii hyvin, ja istuinalueen pitää olla vahvistettu. Myös kylmäkopillisessa trukissa jalat ja reidet jäähtyvät ensimmäisinä.
Kylmiön ja pakkasen välillä kulkevalle sopii kevyempi perusasu ja pakkaskäyntejä varten erillinen päällystakki, joka puetaan oven vieressä. Tämä ratkaisu jää usein huomaamatta, vaikka se on edullinen ja vähentää hikoilua tehokkaasti.
Hintatasoina EN 342 -takit maksavat perustasolla noin 90-150 €, ja ammattilaistason takit sekä housut yhteensä 250-450 €. Premium-tason pakkashaalarit voivat maksaa yli 400 €. Hintaero näkyy yleensä vetoketjujen toimivuudessa pakkasessa, saumojen kestossa ja siinä, miten hyvin vaate kestää pesut.
Pää, kädet ja jalat – kylmävarastotyön vaatetuksen heikoimmat kohdat
Vartalon eristys on yleensä kunnossa, mutta kädet ja jalat palelevat silti. Kylmävarastotyöntekijöiden yleisin valitus koskee sormia ja varpaita.
Käsineitä tarvitaan kahta tyyppiä: ohuet pakkaskäsineet keräilyyn ja skannerin käyttöön sekä paksut kädet lämmittämään tauoille ja pidempiin pakkasjaksoihin. Yksi käsinepari ei riitä koko vuoroon, koska kosteaksi muuttunut käsine menettää eristyskykynsä. Varastoissa käytäntönä on usein 2-3 paria vuorossa, jolloin yhtä paria voidaan kuivattaa. Vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi talvityökäsineiden valikoimasta.
Kypärän alle sopiva pipo tai kypärämyssy on pakkasvarastossa välttämätön. Kasvoja varten tarvitaan kauluri, joka ei saa olla puuvillaa. Jalkineiden kanssa pitää muistaa, että paksu villasukka tiukassa kengässä estää verenkiertoa ja jalka kylmenee nopeammin. Jalkineen kannattaa valita puolikokoa tai kokoa isompana nimenomaan talvisukkien kanssa.
Myytti: paksumpi vaate on aina lämpimämpi
Yleinen ajatus on, että pakkaseen hankitaan mahdollisimman paksu haalari. Fyysisessä keräilytyössä tämä kääntyy usein itseään vastaan. Liian lämmin asu saa työntekijän hikoilemaan ensimmäisen tunnin aikana, ja märkä aluskerros johtaa lämpöä pois kehosta moninkertaisesti kuivaan verrattuna.
Tämän takia EN 342 -merkintään kuuluu aktiivisuustasoa vastaava taulukko. Sama asu voi riittää vilkkaassa liikkeessä –30 asteessa mutta paikallaan ollessa vain –10 asteeseen. Eristysarvo valitaan työn mukaan, ei pelkästään lämpötilan mukaan.
Tyypillinen tilanne löytyy esimerkiksi Vantaan tai Keravan suurista logistiikkakeskuksista. Kaikille keräilijöille hankitaan sama raskas pakkashaalari, ja muutaman viikon päästä työntekijät käyttävät sitä auki tai vaihtavat sen omaan kevyempään takkiin. Ongelma korjaantuu yleensä, kun keräilijät saavat kerrosasun ja raskaat haalarit annetaan vain kuljettajille.
Yleisimmät virheet hankinnoissa
Puuvillainen aluskerros. Puuvillainen T-paita tuntuu aamulla mukavalta, mutta se kastuu hiestä eikä kuivu vuoron aikana. Merinovilla tai polyesteri pitää ihon kuivana.
Vain yksi vaatekerta per työntekijä. Kuivaamiseen kuluu aikaa, ja kylmävarastossa vaatteet ovat usein kosteita iltavuoron alkaessa. Vuorotyössä jokaiselle pitää olla kaksi asua tai vaatteiden kuivauskaappi sosiaalitiloissa.
Näkyvyys unohdetaan. Pakkashalleissa liikkuu trukkeja ja hallin valaistus voi olla himmeä, ja huurre heikentää näkyvyyttä entisestään. EN 342- ja EN ISO 20471 -yhdistelmävaatteita on saatavilla, ja trukkiliikenteessä niitä kannattaa vaatia.
Pakkasvaatteet kannattaa myös pestä ohjeen mukaan. Väärä pesuaine tai huuhteluaine voi heikentää eristettä ja vedenpitävää kalvoa. Monet varastot käyttävät tämän takia vuokra- ja pesupalvelua, kuten Lindströmiä, jolloin huolto ja vaihto hoituvat sopimuksen mukaan.
UKK
Riittääkö tavallinen talvityöhaalari pakkasvarastoon?
Yleensä ei riitä, jos työ kestää tunteja –20 asteessa tai kylmemmässä. Talvityöhaalari on tehty ulkotyöhön liikkeen kanssa, eikä siinä välttämättä ole EN 342 -testattua eristysarvoa. Lyhyisiin käynteihin se voi riittää, mutta päivittäiseen pakkastyöhön tarvitaan sertifioitu asu.
Kuka maksaa kylmävarastotyön vaatteet?
Työnantaja. Kylmältä suojaavat vaatteet ovat henkilönsuojaimia, ja työnantajan on hankittava ne työntekijälle maksutta, kun riskinarvioinnin mukaan niitä tarvitaan. Tämä koskee myös käsineitä, päähinettä ja kylmäeristettyjä jalkineita.
Kuinka pitkiä pakkasjaksojen pitää olla?
Laissa ei ole yhtä kiinteää minuuttirajaa. Lämmittelytauot määritellään kylmätyön riskinarvioinnissa lämpötilan, työn raskauden ja vaatetuksen perusteella. Työterveyslaitos tarjoaa tähän ohjeita, ja syväpakkasessa käytetään usein lyhyitä jaksoja ja säännöllisiä lämmittelytaukoja.
Lopuksi: valitse vaatteet tehtävän mukaan
Toimiva kylmävarastotyön vaatetus syntyy, kun asut valitaan tehtävän mukaan eikä kaikille hankita samaa haalaria. Keräilijä tarvitsee kerrokset, joista voi säätää lämpöä, ja kuljettaja tarvitsee enemmän eristystä. Kädet ja jalat vaativat omat ratkaisunsa. Ennen isoa hankintaa kannattaa antaa kahden tai kolmen työntekijän testata asuja yhden viikon ajan oikeissa työvuoroissa. Se kertoo enemmän kuin mikään tuote-esite.