Kasvosuojat ja visiirit – iskusuoja ja roiskeet

Kasvosuojat ja visiirit – iskusuoja ja roiskeet

Kulmahiomakone, painepesuri ja kemikaalien annostelu aiheuttavat kasvoille vaaroja, joita pelkät suojalasit eivät pysäytä. Tämä opas on tarkoitettu työnjohtajalle, yrittäjälle ja asentajalle, joka valitsee kasvosuojat ja visiirit iskuja, kipinöitä ja roiskeita vastaan ja haluaa ymmärtää, mitä visiirin reunaan painetut merkinnät oikeasti lupaavat. Kun merkinnät ovat tuttuja, oikean suojaimen valinta käy nopeasti eikä mukaan tartu tuote, joka näyttää hyvältä mutta pettää juuri silloin, kun suojaa tarvitaan.

Mitä kasvosuojain suojaa – ja mitä se jättää auki

Visiiri on silmien- ja kasvojensuojain. Se peittää silmien lisäksi otsan, posket ja yleensä leuan. Suoja ulottuu lentäviin sirpaleisiin, nesteroiskeisiin, kipinöihin ja osittain lämpösäteilyyn. Hengitysteitä visiiri ei suojaa, eikä se korvaa kypärää.

Yleinen myytti on, että visiiri on aina parempi suoja kuin suojalasit, koska se peittää enemmän. Näin ei ole. Visiirin alareuna ja sivut jäävät auki, joten kimpoileva sirpale tai alhaalta tuleva roiske pääsee silmiin. Lisäksi heikoimman iskuluokan visiiri kestää vähemmän kuin hyvät umpisuojalasit. Siksi ammattilainen käyttää riskialttiissa työssä visiiriä ja sen alla suojalaseja. Monet valmistajat suosittelevat tätä yhdistelmää ohjeissaankin.

EN 166 -merkinnät visiireissä

Euroopassa kasvosuojaimet testataan standardin EN 166 mukaan, ja tuotteessa on oltava CE-merkintä. Kokenut ostaja katsoo ensimmäiseksi mekaanisen lujuuden merkinnän. Se kertoo, kuinka kovaa iskua suojain on kestänyt testissä:

– S – lisätty lujuus, 6 mm:n teräskuula 12 m/s
– F – matalaenerginen isku, 45 m/s
– B – keskienerginen isku, 120 m/s (umpilasit ja visiirit)
– A – suurienerginen isku, 190 m/s (vain visiirit)
– T – iskunkesto testattu myös ääreislämpötiloissa -5 °C ja +55 °C

Iskuluokan lisäksi visiirissä on käyttöaluetunnuksia. 3 tarkoittaa nesteroiskeita, 9 sulaa metallia ja kuumia kiintoaineita ja 8 sähköisen oikosulun valokaarta. Pinnoitteista K kertoo naarmuuntumiskestävyydestä ja N huurtumisenestosta.

Kehyksessä ja visiirilevyssä on usein eri merkinnät. Jos ne poikkeavat toisistaan, koko suojaimen luokka määräytyy heikomman osan mukaan. Jos levy on merkitty B-luokkaan mutta otsapanta F-luokkaan, kokonaisuus kestää vain F-luokan iskun.

Iskusuoja hionnassa, raivauksessa ja metsätyössä

Kulmahiomakone on tyypillinen tilanne, jossa visiiri valitaan väärin. Hiomalaikan suurin sallittu kehänopeus on yleensä 80 m/s. Rikkoutuvan laikan sirpaleet lentävät siis selvästi nopeammin kuin F-luokan 45 m/s. Hionnassa ja katkaisussa järkevä vähimmäistaso on B-luokan visiiri ja sen alla F-luokan suojalasit. Suojalasien linssimateriaaleista ja pinnoitteista kerrotaan lisää oppaassa suojalasit työhön.

Metsätyössä ja raivaussahan kanssa käytetään yleensä kypärään kiinnitettävää verkkovisiiriä, joka testataan standardin EN 1731 mukaan. Verkko ei huurru edes Pohjois-Suomen pakkasaamuina, ja juuri se tekee siitä suositun. Verkko ei kuitenkaan pysäytä hienoa purua, nesteitä eikä pieniä kiviä. Jos raivauksen lisäksi kosketaan esimerkiksi kemikaaleihin, tarvitaan umpinainen visiiri.

Roiskesuoja kemikaaleille, pesutyöhön ja keittiöön

Kemikaalien annostelu, painepesu, navetan pesuaineet ja elintarviketeollisuuden pesukemikaalit vaativat visiirin, jossa on merkintä 3. Materiaalilla on tässä suuri merkitys. Polykarbonaatti kestää iskuja erinomaisesti, mutta esimerkiksi asetoni ja eräät muut liuottimet voivat samentaa sen tai haurastuttaa sitä. Asetaatti eli selluloosa-asetaatti kestää monia kemikaaleja paremmin ja huurtuu vähemmän, mutta sen iskunkestävyys on heikompi.

Roiskeet tulevat harvoin vain suoraan edestä. Ne valuvat alas ja ponnahtavat alhaalta pinnoista. Pitkä visiiri tai leukasuojalla varustettu malli suojaa kaulaa ja leukaa, ja visiirin alle kannattaa laittaa umpinaiset roiskesuojalasit. Kun ostat visiiriä, tarkista valmistajan kemikaalinkestävyystaulukosta juuri se aine, jota työssä käytetään.

Kipinät, sula metalli ja valokaari

Merkintä 9 tarkoittaa, että visiiri kestää sulan metallin roiskeita ja kuumia kiintoaineita. Se ei tee visiiristä hitsaussuojainta. Hitsaukseen tarvitaan suodattimella varustettu hitsausmaski, jonka suodatintaso on mitoitettu kaaren voimakkuuden mukaan. Hitsaajan muusta varustuksesta kerrotaan oppaassa hitsausvaatteet ja -käsineet.

Myös sähkötyössä merkintä 8 voi johtaa harhaan. Se kertoo oikosulkukaaren perustestistä, mutta jännitteisessä työssä keskuksilla ja kojeistoissa tarvitaan valokaarisuojavisiiri, joka on testattu GS-ET-29-menetelmällä luokkaan 1 tai 2. Tällainen visiiri on yleensä sävytetty, ja sen hinta on tavallisesti 80-200 €.

Otsapanta vai kypäräkiinnitys

Otsapannallinen visiiri sopii konepajaan, verstaalle ja laboratorioon, joissa kypärää ei tarvita. Työmailla visiiri kiinnitetään kypärään adapterilla. Esimerkiksi 3M:n Peltor-järjestelmässä visiiri ja kuulosuojaimet kiinnitetään samaan kypärään. Yhteensopivuus on tärkeää: jos visiiriä ja kypärää ei ole testattu yhdessä, kiinnitys voi pettää iskussa, vaikka tuote sopisi paikalleen.

Hintaluokat ovat yleensä seuraavat:
– Perustason otsapanta ja polykarbonaattivisiiri: 10-20 €
– Ammattilaistason B-luokan kypärävisiiri adapterilla: 25-60 €
– Premium-tason järjestelmä, jossa on huurtumisenesto ja vaihdettavat levyt: 60-120 €

Vaihtovisiirit maksavat yleensä 5-25 €, joten kulunutta levyä ei kannata jättää käyttöön säästösyistä. Valikoimaa voi vertailla suojavisiirien tuotealueella.

Mitä välttää visiirin hankinnassa ja käytössä

Ensimmäinen virhe on tilata visiiri pelkän hinnan perusteella katsomatta iskuluokkaa. Esimerkiksi hionnassa käytetään 12 euron F-luokan visiiriä, jonka laikan sirpale voi lävistää.

Toinen virhe liittyy huoltoon. Visiiri kuljetetaan työkalulaukussa ilman suojapussia ja pyyhitään paperipyyhkeellä. Viikossa pinta on naarmuinen, näkyvyys heikkenee ja käyttäjä alkaa nostaa visiirin ylös juuri silloin, kun suojaa tarvitaan. Pese visiiri haalealla vedellä ja miedolla saippualla ja kuivaa se mikrokuituliinalla.

Kolmas virhe on käyttää samaa visiiriä vuodesta toiseen. Polykarbonaatti kellastuu UV-valossa ja haurastuu. Raskaassa ulkokäytössä levyn vaihtoväli on käytännössä 6-12 kuukautta, ja visiiri vaihdetaan heti, jos siinä on halkeama tai se on ottanut vastaan kovan iskun.

Työnantajan velvollisuus on hankkia työntekijälle riskeihin sopiva henkilönsuojain ja huolehtia sen kunnosta. Velvollisuus perustuu työturvallisuuslakiin ja henkilönsuojaimia koskevaan valtioneuvoston päätökseen. Riskinarviointi on siksi paras lähtökohta myös visiirin valinnalle.

UKK

Riittääkö visiiri yksin silmiensuojaimeksi?
Kevyessä roisketyössä se voi riittää, mutta hionnassa, katkaisussa ja kemikaalityössä visiirin alla käytetään suojalaseja. Visiirin alareuna ja sivut jäävät auki, ja visiiri nostetaan usein ylös kesken työn.

Mitä eroa on polykarbonaatti- ja asetaattivisiirillä?
Polykarbonaatti kestää iskuja paremmin ja sopii mekaaniseen työhön. Asetaatti kestää monia kemikaaleja paremmin ja huurtuu vähemmän, mutta sen iskunkestävyys on heikompi.

Miksi visiiri huurtuu talvella ja miten sen voi estää?
Huurtumista aiheuttaa lämpötilaero sisä- ja ulkopinnan välillä. N-merkitty huurtumisenestopinnoite, visiirin ja kasvojen väliin jäävä tuuletusväli sekä verkkovisiiri ulkotyössä vähentävät ongelmaa selvästi.

Näin valitset oikean visiirin

Aloita vaarasta: isku, roiske, kipinä vai valokaari. Valitse sen perusteella iskuluokka, käyttöaluetunnus ja materiaali, ja tarkista, että kehys ja levy on merkitty vähintään samaan luokkaan. Riskialttiissa työssä visiiri on täydentävä suoja, joten sen alla käytetään suojalaseja. Pidä vaihtolevyjä varastossa, koska naarmuinen visiiri jää helposti käyttämättä.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista