Hengityssuojaimet ovat yksi väärinymmärretyimmistä henkilönsuojaimista suomalaisilla työmailla, ja FFP-luokitus jää usein epäselväksi sekä työnantajalle että työntekijälle. Tässä artikkelissa käydään läpi FFP1-, FFP2- ja FFP3-luokkien erot, niiden käyttökohteet sekä yleisimmät virheet hankinnassa ja käytössä.
Mitä FFP-luokitus tarkoittaa
FFP tulee sanoista Filtering Facepiece Particle, ja se kertoo hiukkassuodattavan hengityssuojaimen suodatuskyvystä. Luokitus perustuu eurooppalaiseen standardiin EN 149, joka määrittää kuinka suuren osan ilmassa leijuvista hiukkasista suojain pysäyttää ja kuinka paljon vuotoa sisäänhengitysilmassa sallitaan.
Mitä suurempi numero, sitä tehokkaampi suodatus ja tiukempi vuotorajoitus. Kyse ei ole vain suodatinmateriaalin laadusta, vaan myös suojaimen istuvuudesta kasvoilla – huonosti istuva FFP3-suojain voi käytännössä suojata huonommin kuin hyvin istuva FFP2.
FFP1 – kevyt suoja karkealle pölylle
FFP1-luokan suojain pysäyttää vähintään 80 prosenttia testihiukkasista, ja sisäänpäin vuotaa enintään 22 prosenttia. Tämä on kevyin FFP-luokka, ja se soveltuu tilanteisiin, joissa altistutaan lähinnä ei-myrkylliselle karkeammalle pölylle.
Käytännössä FFP1 riittää esimerkiksi kevyeen sahauspölyyn, hiontaan ilman haitallisia lisäaineita tai puutarhatöihin. Se ei sovi tilanteisiin, joissa ilmassa on hienojakoista, terveydelle haitallista pölyä, kuituja tai höyryjä – tähän törmää usein remonttityömailla, joissa FFP1 valitaan vain siksi, että se on halvin vaihtoehto hyllyltä.
FFP2 – yleisin luokka ammattikäytössä
FFP2 on Suomen työmailla ja teollisuudessa selvästi käytetyin luokka. Se pysäyttää vähintään 94 prosenttia testihiukkasista ja sallii enintään 8 prosentin sisäänpäin vuodon. Tämä luokka kattaa suuren osan rakennusalan, puuteollisuuden ja metallityön pölyaltistumisesta.
Tyypillisiä käyttökohteita ovat betonin ja kiven työstö, hionta, laastipölyt sekä home- ja mikrobipölylle altistavat purkutyöt. FFP2-suojain on hyvä perusvalinta silloin, kun altistutaan hengitettäville hiukkasille tai kuiduille, jotka eivät ole akuutisti erittäin myrkyllisiä mutta aiheuttavat pitkäaikaisia terveyshaittoja, kuten hengitystieärsytystä tai keuhkosairauksien riskiä.
FFP3 – vaativin suoja hienojakoiselle ja myrkylliselle pölylle
FFP3 on tehokkain FFP-luokka: se pysäyttää vähintään 99 prosenttia testihiukkasista, ja sisäänpäin vuotoa sallitaan enintään 2 prosenttia. Tätä luokkaa tarvitaan, kun ilmassa on erittäin hienojakoista, myrkyllistä tai syöpävaarallista pölyä.
Käytännön esimerkkejä ovat asbestipurku, kvartsipölylle altistava kiven ja betonin piikkaus, home-pahojen kohteiden purkutyö sekä tietyt kemianteollisuuden prosessit. Rakennusalalla FFP3 nousee usein esiin vanhojen rakennusten purkukohteissa, joissa asbestikartoitus on tehty puutteellisesti ja pölyn koostumus selviää vasta jälkikäteen – tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi riskinarviointi kannattaa tehdä ennen työn aloitusta, ei sen aikana.
Käytännön esimerkki: oikean luokan valinta työmaalla
Tyypillinen tilanne on remonttiyritys, joka aloittaa vanhan kerrostalohuoneiston purkutyön. Ensimmäisenä päivänä puretaan pintamateriaaleja ja kalusteita, jolloin FFP2 riittää hyvin karkeamman pölyn hallintaan.
Kun purku etenee vanhoihin rakenteisiin ja epäily asbestista tai mineraalivillan hienojakoisesta kuidusta herää, oikea ratkaisu on pysäyttää työ ja arvioida tilanne uudelleen – ei jatkaa samalla suojaimella vain siksi, että se on jo puettu päälle. Tässä vaiheessa tarvitaan joko FFP3-luokan suojain tai erikseen arvioitava puhallinsuojain, riippuen pölyn pitoisuudesta ja altistumisajasta. Lisätietoa henkilönsuojainten valinnasta yleisemmällä tasolla löytyy artikkelista henkilönsuojaimet (PPE) – mitä jokaisen tulee tietää.
Yleinen myytti: kalliimpi ja tiukempi luokka on aina parempi valinta
Yleinen väärinkäsitys on, että FFP3 kannattaa valita aina varmuuden vuoksi, koska se ”suojaa eniten”. Todellisuudessa liian tiukka suojain lisää hengitysvastusta, mikä väsyttää käyttäjää nopeammin ja voi johtaa siihen, että suojain otetaan pois kesken työn tai sitä ei puserreta kunnolla kasvoille.
Oikea periaate on valita luokka altistumisen todellisen tason mukaan, ei varmuuden vuoksi ylimitoittaen. Tämä on myös työturvallisuuslain hengessä työnantajan velvollisuus: riskinarvioinnin tulee ohjata suojaimen valintaa, ei päinvastoin. EU:n PPE-asetus (2016/425) edellyttää lisäksi, että suojaimessa on CE-merkintä ja ilmoitetun laitoksen numero, jos kyseessä on FFP2- tai FFP3-luokan suojain – tämä erottaa aidon suojaimen halvasta pölynaamarista, joka näyttää samalta mutta ei täytä standardin vaatimuksia.
Venttiili, parranajo ja istuvuus – asioita joita usein unohdetaan
Venttiilillinen suojain helpottaa uloshengitystä ja vähentää lämpötuntemusta, mikä on erityisesti kesällä ja fyysisesti raskaassa työssä merkittävä käytännön etu. Venttiili ei kuitenkaan paranna sisäänhengitysilman suodatusta, joten se ei muuta FFP-luokkaa.
Parta tai muutaman päivän sänki heikentää minkä tahansa FFP-luokan tiivistystä kasvoilla merkittävästi, koska ilma pääsee kulkemaan tiivisteen ohi. Tämä on yksi yleisimmistä käytännön virheistä työmailla: kallis FFP3-suojain ei suojaa juuri lainkaan, jos se ei tiivisty kasvoihin. Suojainten valintaan ja sovitukseen kannattaakin panostaa yhtä paljon kuin itse tuoteluokkaan – tähän liittyvät tuotteet löytyvät esimerkiksi hengityssuojainten ja hiukkassuojainten valikoimista.
UKK – Hengityssuojaimet FFP1, FFP2 ja FFP3
Mikä on FFP2- ja FFP3-suojaimen käytännön ero?
FFP2 pysäyttää vähintään 94 prosenttia ja FFP3 vähintään 99 prosenttia testihiukkasista, ja FFP3:n sallittu sisäänpäin vuoto on huomattavasti pienempi. FFP3 valitaan, kun pöly on erittäin hienojakoista tai terveydelle vakavasti haitallista, kuten asbesti- tai kvartsipölyaltistumisessa.
Voiko FFP2-suojainta käyttää koko työpäivän ajan?
Suojaimen käyttöajalle ei ole yhtä yleispätevää rajaa, vaan se riippuu suojaimen mallista, työn kuormittavuudesta ja työnantajan omasta ohjeistuksesta. Suojain kannattaa vaihtaa, kun hengitysvastus kasvaa selvästi, se kastuu tai likaantuu, tai valmistajan ilmoittama käyttöaika täyttyy.
Riittääkö FFP-luokan hengityssuojain kaasuilta ja liuotinhöyryiltä suojautumiseen?
Ei riitä. FFP-luokitus koskee ainoastaan hiukkasmaista pölyä ja kuituja, ei kaasuja tai höyryjä. Kaasuilta ja liuottimilta suojautumiseen tarvitaan kaasusuodattimella varustettu puolinaamari tai kokonaamari, jonka suodatinluokka valitaan altistavan aineen mukaan.
Yhteenveto
FFP-luokan valinta ei ole arvailua, vaan se pitäisi aina perustua työkohteen todelliseen pölyriskiin ja tehtyyn riskinarviointiin. FFP1 riittää kevyeen, ei-haitalliseen pölyyn, FFP2 kattaa suuren osan rakennus- ja teollisuustyön arjesta, ja FFP3 on varattava hienojakoiselle tai vaaralliselle pölylle kuten asbestille ja kvartsille.
Käytännössä suojaimen teho ratkeaa yhtä paljon oikeasta luokasta kuin istuvuudesta kasvoilla, joten sovitus, parranajo ja säännöllinen vaihtoväli ansaitsevat yhtä paljon huomiota kuin pakkauksen FFP-numero.
