Ensimmäiset työvaatteet uudessa työpaikassa herättävät usein enemmän kysymyksiä kuin itse perehdytys: mitä pitää ostaa itse, mitä työnantaja antaa ja mitä tarvitaan jo ensimmäisenä aamuna? Tämä artikkeli on tarkoitettu uuteen työpaikkaan siirtyvälle työntekijälle ja pienyrittäjälle, joka varustaa ensimmäistä työntekijäänsä. Kun perusvarustus on mietitty etukäteen, ensimmäinen viikko ei kulu märissä lenkkareissa eikä liian ahtaissa housuissa, eikä rahaa mene vaatteisiin, jotka jäävät kaapin pohjalle.
Kuka maksaa ensimmäiset työvaatteet?
Suomessa raja kulkee henkilönsuojainten ja tavallisten työvaatteiden välissä. Työturvallisuuslain (738/2002) 15 § velvoittaa työnantajan hankkimaan työntekijälle maksutta henkilönsuojaimet silloin, kun tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei saada muuten poistettua. Turvakengät, suojakypärä, kuulosuojaimet, suojalasit ja näkyvyysvaate kuuluvat siis työnantajan piikkiin, jos riskiarvio niitä edellyttää.
Tavalliset työhousut, t-paidat ja fleecetakki ovat eri asia. Niiden kustantamisesta sovitaan työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Rakennusalalla ja teollisuudessa työnantaja kustantaa ne käytännössä lähes aina, kun taas toimistomaisemmissa tehtävissä työntekijä hoitaa vaatetuksensa usein itse.
Yleinen myytti: ”Uuden työntekijän pitää ostaa omat turvakengät, koska ne ovat henkilökohtaiset.” Ei pidä. Henkilökohtaisuus ei siirrä kustannusvastuuta. Jos työssä vaaditaan S3-turvakengät, työnantaja maksaa ne, vaikka kengät jäävätkin työntekijälle. Kysy asiasta suoraan jo ennen ensimmäistä työpäivää.
Perusvarustus ensimmäiselle työviikolle
Kokenut työnjohtaja ei varusta uutta työntekijää kerralla täydellisesti. Ensimmäiselle viikolle hankitaan se, mitä ilman ei pärjää, ja loput täydennetään, kun työtehtävät ja olosuhteet ovat selvillä. Useimmilla käsityöaloilla perusvarustus näyttää tältä:
1. Kahdet työhousut – toiset päällä, toiset pesussa. Perustason housut maksavat 40-70 €, ammattilaistason 90-160 €.
2. Turvakengät – rakennus- ja ulkotöissä yleensä S3, sisätöissä usein S1P tai S2 riittää. Hinnat ovat tyypillisesti 80-180 €.
3. Työkäsineet – 3-5 paria kerralla, koska ne kuluvat nopeasti. Nitriilipinnoitetut neuloskäsineet maksavat 3-8 € pari.
4. Välikerros ja kuoritakki – fleecetakki tai softshell sekä tuulta ja sadetta pitävä päällystakki.
5. Työn edellyttämät suojaimet – suojalasit, kuulosuojaimet ja kypärä riskien mukaan.
Lista on lähtökohta, ei sääntö. Sähköasentaja tarvitsee lisäksi kaarivalolta suojaavaa vaatetusta, ja ravintolakeittiön kokki ei tarvitse kuoritakkia lainkaan, mutta tarvitsee kolme kokintakkia ja liukuesteiset kengät. Toimialakohtaiset erot on käyty tarkemmin läpi artikkelissa työvaatteiden valinta toimialan mukaan.
Työvaatteet uudessa työpaikassa – mitä kysyä ennen ensimmäistä päivää
Ammattilainen aloittaa kysymällä kolme asiaa: mitkä suojaimet riskiarviossa vaaditaan, käyttääkö yritys vuokravaatepalvelua ja onko käytössä tietty merkki tai väri. Moni keskisuuri yritys vuokraa työvaatteet esimerkiksi Lindströmiltä, jolloin housut ja takit tulevat valmiiksi logolla ja pesu hoidetaan yrityksen kautta. Silloin omia työhousuja ei kannata ostaa lainkaan.
Yhtenäinen ilme on toinen syy kysyä etukäteen. Jos koko porukka kulkee Snickersin tai Blåkläderin harmaa-mustissa, oranssit perushousut näyttävät työmaalla oudoilta. Tyypillinen tilanne on uusi kirvesmiesharjoittelija, joka ostaa ensimmäisellä viikolla omilla rahoillaan 70 euron housut ja huomaa toisella viikolla, että työnantaja jakaa logoilla varustetut vaatteet kaikille. Yksi puhelu olisi säästänyt rahat.
Turvakengät – tärkein yksittäinen hankinta
Jos budjetti on tiukka, säästä kaikessa muussa paitsi kengissä. Seisomatyössä jalat ovat kuormituksessa 7-8 tuntia päivässä, ja huonosti istuva kenkä näkyy selkäkipuna jo ensimmäisten viikkojen aikana. Suomalaiset Sievi ja Jalas valmistavat malleja, joissa on leveämpiä lestejä ja vaihdettavia pohjallisia, mikä auttaa varsinkin leveäjalkaisia.
Toinen sitkeä myytti on, että turvakengät pitää ”ajaa sisään” kipeiden viikkojen kautta. Hyvin istuva turvakenkä tuntuu mukavalta jo sovitustilanteessa. Jos varvaskapin reuna painaa liikkeessä, se painaa myös kahdeksan tunnin jälkeen – eikä muutu siitä. Sovita kengät iltapäivällä, kun jalka on turvonnut, ja samoilla sukilla, joita aiot käyttää töissä. Luokitusten erot on avattu artikkelissa turvajalkineet S1, S2 ja S3.
Suomen sää muuttaa perusvarustusta
Lokakuussa aloittava ulkotyöntekijä tarvitsee eri varustuksen kuin toukokuussa aloittava. Syksyn aloittajalle hankitaan heti sadeasu ja talvivarusteet joulukuuhun mennessä. Pohjois-Suomessa pakkasta voi olla -25 °C jo ennen joulua, jolloin talvihaalari tai erilliset talvityöhousut ja toppatakki ovat välttämättömiä, ei mukavuuskysymys.
Pimeä aika vaikuttaa myös näkyvyyteen. Tie- ja ratatöissä EN ISO 20471 -standardin mukainen näkyvyysvaate on pakollinen ympäri vuoden, mutta myös pihatyömailla ja varastoalueilla trukkien seassa liikkuva tarvitsee vähintään luokan 2 vaatteen marraskuusta helmikuuhun.
Poikkeuksena kesällä aloittava rakennusmies: hänelle kannattaa hankita kevyet riipputaskushortsit ja hengittävät t-paidat, mutta talvivarusteiden ostoa voi lykätä syyskuulle, jolloin myös oma koko ja suosikkimallit ovat jo selvillä.
Yleisimmät virheet ensimmäisissä hankinnoissa
Liian iso kerralla. Uusi työntekijä ostaa koko kauden varustuksen ennen kuin tietää, miten vaatteet toimivat omassa työssä. Polvitaskujen paikka, vyötärön korkeus ja taskujen määrä paljastuvat vasta käytössä. Osta ensin yksi pari ja täydennä parin viikon jälkeen.
Väärä koko istumatyöhön tai kyykkyyn. Housut sovitetaan seisten, mutta asentaja viettää puolet päivästä polvillaan. Kyykisty sovituskopissa. Jos vyötärö valuu tai lahkeet nousevat säären puoliväliin, koko tai malli on väärä.
Suojainten unohtaminen vaatteiden varjossa. Housut ja takki valitaan huolella, mutta kuulosuojaimet ja suojalasit jäävät hankkimatta, koska ”työmaalta saa”. Kysy, onko näin oikeasti. Perusasiat suojaimista löytyvät artikkelista henkilönsuojaimet (PPE).
Perustaso, ammattilaistaso vai premium?
Perustason työhousut kestävät tyypillisesti 6-12 kuukautta päivittäisessä rakennuskäytössä. Ammattilaistason housut, kuten Snickersin tai Blåkläderin vahvistetut mallit, kestävät usein 1,5-2 vuotta, koska saumat on kolminkertaisesti ommeltu ja polvialueella on Cordura-vahvistus. Hintaero kuitenkin tasoittuu käyttövuosien mittaan.
Premium-taso ei ole aina järkevä valinta. Koeaikana tai lyhyessä määräaikaisessa työsuhteessa perustaso riittää hyvin. Jos taas työnantaja maksaa vaatteet, kannattaa pyytää ammattilaistasoa – se on yritykselle edullisempaa pidemmällä aikavälillä ja työntekijälle mukavampaa joka päivä.
UKK
Pitääkö uuden työntekijän ostaa turvakengät itse?
Ei, jos työn riskiarvio edellyttää turvajalkineita. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja hankkii henkilönsuojaimet maksutta. Tavallisten työvaatteiden kustantamisesta sovitaan työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa.
Montako työhousuparia tarvitsee aloittaessa?
Vähintään kaksi, jotta toiset voi pestä toisten ollessa käytössä. Likaisissa töissä, kuten LVI- tai maalaustyössä, kolme paria on käytännöllisempi määrä.
Voiko vanhoja työvaatteita käyttää uudessa työpaikassa?
Tavallisia työvaatteita voi, ellei työnantaja edellytä yhtenäistä vaatetusta tai logoja. Henkilönsuojaimissa kannattaa tarkistaa standardi ja kunto: kypärän käyttöikä ja kenkien pohjakuvio eivät kestä loputtomiin.
Lyhyt muistilista ennen ensimmäistä työpäivää
Soita esihenkilölle ennen kuin ostat mitään. Selvitä vaaditut suojaimet, vuokravaatepalvelun käyttö ja yrityksen vaatemerkki. Hanki itse vain se, mitä työnantaja ei anna, ja panosta ensin kenkiin. Kun ensimmäiset kaksi viikkoa ovat takana, tiedät tarkalleen, mitä puuttuu – ja silloin täydennyshankinta osuu kohdalleen ensimmäisellä kerralla.